Karvakinkerit

Ompa kyllä ollut kiirettä, enkä ole kerennyt kirjoittelemaan. Nyt mielessä ovat Jackin ja Sulon kuulumiset.

Rakkaat käppänämme luopuvat turkistaan pari kertaa vuodessa. Sulo, musta-hopea, nypitään kokonaan kaljuksi ja Jack, pippuri-suola, kierrätetään. Jack on meidän mössykkä ja olenkin nyppinyt sitä aina sillon tällön, kun itsellä on innostusta ja aikaa. Pari kuukautta sitten molemmat koirat kokivat karvan menetystä samoihin aikoihin.

Tähän alkuun korostan, miten tärkeää on, että koira on takuton ja siisti ennen trimmausta! Näitä karvaturkkeja tuleekin harjailla vähän väliä ja ennen trimmausta vietän illan harjan, karstan ja kamman varressa. Trimmauspäivänä pesen tassu ja parta karvat ja föönaan kuiviksi kammalla kammaten. Jos takkuja ei selvitä etukäteen, voi nypintä käydä kipeää koiralle ja lisäksi nypintään kuluu runsaasti enemmän aikaa.

Sulo ennen trimmausta

Tässä Jack trimmauksen jälkeen

Trimmaus käy kyllä jo ihan työstä. Varsinkin, kun on Rinsessa vahdittavana. Onneksi avulias mummu vahti neitiä sen aikaa kun koirat olivat trimmipöydällä. Ensin koirista poistettiin pohjavilla pohjavillaveitsellä, minkä jälkeen nypittiin runkokarvat. Nypittävä karva oli niin pitkää, että se irtosi melkein itsestään. Monesti ennen nypintää nurkat ovatkin täynnä irtokarvoja. Minä käytin nyppimiseen pohjavillaveistä, kumisia sormenpäitä ja vähän irrotin alussa karvaa ja pohjavillaa myös coat kingillä. Coat king on ollut kyllä tosi kätevä Jackin karvaan. Runkokarvan jälkeen poistin pohjavillan ja nypin jalat, pään ja hännän.

Sulo on meidän hieno näyttelykoira ja pääsi siistimis käsittelyyn kasvattajan hoiviin. Jackin trimmasin loppuun itse. Ajelin kaulan ja pepun ja leikkasin saksilla snautserin linjat. 

Siellä ne äitin kullat napottaa, Sulo, Rinsessa ja Jack.

Mitä se Sulppana oikein hommaa?

Jackiltä en tosiaan nyppinyt kaikkea karvaa, joten sillä on vielä pitämpääkin karvaa. Sulolle on näissä viimeisissä kuvissa jo kasvanut vähän karvaa vaikka olikin ihan naku koira trimmin jälkeen.

Eilen annoin koirille kuivatut kana herkut. Sulo meni syömään olkkarin matolle, jolla Rinsessa pötkötteli kirjaa "lukien". Menin hetkeksi käymään keittiössä ja kun tulin takaisin olkkariin, Rinsessa pötkötteli Sulon vieressä kuivaa kanaa jyrsien. Sulo raukka katsoi vaan vierestä, kun neiti pisteli koirien herkkua naamariin. Äkkiä siis väliin ja herkku takaisin oikealle omistajallee. Hienosti ovat meidän koirat ottaneet ryömivän Rinsessan vastaan. Hankala mennä sanomaan, mitä Sulon päässä on pyörinyt, kun neiti oli käyttänyt oman käden oikeuttaan. Pitääkin olla enemmän itse tarkkaavainen, ettei vaan satu vahinkoa. Koirat ovat kuitenkin eläimiä.