Ryömivä rinsessa

Toissapäivänä se sitten alkoi, nimittäin neidin liikkuminen ihan itsestään paikasta A paikkaan B. Alla on todella huono (kuvasin kännykällä äkkiä) reenivideo, minkä päätteeksi neiti alkoikin liikkumaan ihan itsestään.

Oonkin jo parin kuukauden ajan hokenu rinsessalle, että "tule tule!", mutta neiti on vaan räpiköiden heilutellut jalkojaan ja käsiään. Koirat ovat kyllä äkkiä kipittäneet luokseni. Ehkä neiti juuri nyt lähti liikkumaan, koska ostin sille jarrusukkahousut ja laitoin ne sille jalkaan. Äskön katselin Voicea ruudusta, niin neitipä hoksasi samalla kipasta leikkimatolta keinuttelemaan kiikkutuolia! Noni, nyt alkoi sitten sisustaminen uusiksi. Ihan ei tarvi vielä rinsessan keinua kiikkutuolissa.

Pieni linssilude. Ei tarvi kuin koskettaa kameraa, kun lelut jää taakse ja nokka kohti kameraa. :)

Tänään uimassa ei ollutkaan iskä vaan mummu äitin kera. Rinsessalla sattukin juuri tälle uinti aamulle aikoinen klo 6:00 herätys. Ei kuitenkaan ollut edes kovin kitisevää neitiä uimassa, kun otti välitirsat kasilta ja ysiltä oltiinkin jo polskimassa. Tämä rinsessa ei tunnu oikein välittävän sukeltamisesta. Ei haluaisi lopettaa hengittämistä sukeltamisen ajaksi. Kannutuksessa kyllä hoksaa pidättämisen, mutta ilman kannua ei oikein. Jatketaan siis vielä harjoituksia. Mummu kyllä meinaa, että rinsessa tulee siihen, kun hänkään ei tykkää sukeltamisesta. Piti muuten jo vaihtaa isompaan uikkariin (koosta 60 cm kokoon 70 cm), mikä olikin jo aika oikean kokoinen.

Ruokailuissa meillä on tapahtunut nyt suuria muutoksia. Aloitetaan positiivisista, eli neiti osaa hörppiä nokkamukista (tosin mukia pitää kaadella itse) ja syö reippaasti uutuuksina puuroja aamuisin ja iltaisin (kaurapuuroa ja mannapuuroa), kesäkurpitsaa, kanaa ja seitiä (kerran päivässä liha-ateria ja kasvisateria). Pottua ja porkkaanaakin kokeiltiin taas vaihteeksi, mutta masu menee niin kovaksi, että jätetään ne vielä kaupan hyllylle. Kokeiltiin välissä myös parsakaalia, mutta ilmakehä rasittui suurista metaanipäästöistä seuraavana yönä/päivänä ja äiti ei meinannu pystyä vaihtamaan vaippaa seuraavana aamuna, niin ehkä parsakaali ei sovi tähän väliin. Kokeiltiin myös ihan kaupan valmiita liha pöperöitä, mutta mielestäni nekin aiheuttivat kovaa vatsaa (onhan niissä melkein kaikissa pottua ja porkkanaa), niin pysytään näissä omissa. Tällä hetkellä syö noin 3-5 jääkuutiopalasta kerralla. Iltapäivisin syödään myös hedelmä-/marjasose, mikä on ihan kaupasta ostettua, luumusose on edelleen äipän tekemään. Nykyään meneekin jo yleensä koko purkillinen kaupallista. Nam nam.

Ruokailun negatiivinen tuulahdus on tissilakko. Äitistä tämä on tosi huono idea ja aiheuttaa haikeaa mielialaa. Tarkoittaahan se, että pikku rinsessasta on tulossa iso tyttö. Lakko ei onneksi ole ihan koko päiväistä vaan tissistä kieltäydytään aina kun on muuta paljon parempaa tekemistä (vaikka kuinka olisi jano/nälkä). Olenkin lisännyt soseiden määrää ja tissiä yritän tarjota aina kun suu loppasee. Tänään onnistui istualtaa syöttäminen, kun moneen päivään ei ole syönyt tissiä kuin makuultaan rauhallisessa ympäristössä, ts. makkarissa, ovet ja valot kiinni. Tänään viihdytin sitä istualteen samalla, jottei isukin formulan katselu olisi vienyt huomiota. Ilmeilin ja heiluttelin hiuksia. (Voi kamala miten neiti onkin keksiny hiusten repimisen! Minä luulin, että raskus/imetys vähentää hiuksia, mutta se onkin tuo nyrkki minun kohdalla!) Rinsessa syö siis kuitenkin jonkin verran vielä tissiä (todennäköisesti juuri tarpeellisen määrän ja minä vaan hätäilen, kun se on vähentynyt, eikä kelpaakkaan, enää niin useasti), kunhan järjestää olosuhteet sopiviksi, niin noin 3-5 krt päivällä ja yöllä 1-2 krt. Varmaankin ihan normaalia kohta 7 kk ikäiselle natiaiselle. On se vaan niin haikeaa...

Isoveikan synttäreillä (bataattia huulessa)

Viime viikolla järjestettiin isoveikan 11 vuotis synttärit. Rinsessa oli hienosti juhlahumussa mukana. Viime jouluna herra Vähänen osti rinsessalle tonttumekon kokoa 70 cm. Käytettiin sitä vain muutaman kerran, kun oli niin iso vielä (neiti käytti tuollooin 56 cm -62 cm koon vaatteita). Isoveikan mielestä mekkoa olisi kuitenkin voinut käyttää useammin ja tulipa sitten minulla todettua, että laitetaan sitten sinun syntymäpäiville keväällä, niin sitten todennäköisesti on passelin kokoinen. Noh, empä olisi tätäkään muistanut, mutta isoveikkapa muisti. Niinmpä rinsessa juhlistikin synttäreitä tonttumekossaan.